Oli tässä tänään tuo SRS-konsultaatio Helsingin Töölössä ja täytyy sanoa että oli kyllä kiinnostava käynti ja opin taas uutta. Muun muassa sen, että Kampin suunnaalla on hiton kapeat jalkakäytävät ja antiikkinen talokanta. Ja paljon ihan asiaakin jotka taidan tähän mini-faqina listata tarinan edettyä sinne asti.

Mutta jooh, tässä on nyt ensinnäkin oltu hereillä 35tuntia putkeen kun pitkään vaimon kanssa mietittiin että mennäänkö ylipäätään vai koitetaanko perua vähän viime tipassa kun aikani siirrettiin iltapäivältä aamulle ja lähtö bussilla sinne jumalten selän taakse Helsinkiin olis hiton aikaisin aamusta. Tälle naurettiin yöllä koska en yksinkertaisesti osannut päättää ja muutin mieltäni viiden minuutin välein uskomattoman stressaantuneena. Aivan ihanaa miten vaimo pystyy oikeasti pitämään sitä vain koomisen söpönä eikä missään vaiheessa hermostunut <3 Tai ainakaan näyttänyt sitä ulospäin :D No päätettiin onneksi lähteä kuitenkin mutta samalla todettiin että vitut tässä mitään sitten nukuta, väsyttää vaan enemmän vajaiden yöunien jälkeen kuin jos olis valvonu koko yön. No tästä voidaan kinastella oliko mitään järkeä mutta vaimolla oli tuo Minecraft hyvä motivaattori vetää nukkumatta :D Helvetin väsyneitähän sitä oltiin ja ulkona aikaisin lähtiessä oli pakkasta jotain -25asteen luokkaa mikä molempia lievästi sanottuna hieman vitutti, vielä tässä vaiheessa ei vaimo muutenkaan ollut reissusta erityisen innoissaan mutta koska olemme molemmat aivan ihania ja loistavia kumppaneita, lähdemme aina omasta halustamme mukaan kun toisella on jokin tälläinen juttu. Vaimoni ei hänkään ole aiemmin käynyt kirurgin juttusilla mutta odotuksemme eivät olleet käynnin hyödyllisyydestä korkealla kun molemmat jo tiesimme ettemme ole tällä hetkellä leikkausjonoon menossa, joten hällä ei uteliaisuuskaan hirveästi lisännyt mielenkiintoa lähteissä. Itse olin utelias kuulemaan mitä kirurgilla on sanottavaa ja toisaalta halusin kirurgilta itseltään kuulla, onko mahdollista leikkausjonoon päästä myöhemmin jos muutan mieleni. Vastaus siihen tulee myöhemmin!

Bussissa sitten tietysti torkuttiin vähäsen mutta eipä siinä hääppöiseen asentoon pääse joten sen unen laatu sitten oli mitä oli. Helsinkiin päästessä oli jälleen vitutus pakkasesta, siellä päässä oli vain kymmenisen astetta pakkasta mutta hitto sitä tuulta. Molemmat varsin persaukisina raksutti niitä vaihtoehtoja että kävelläänkö se 1.7kilsaa vai otetaanko bussi tai ratikka. No, köyhät kävelivät. Perillä sitten havaittiin ettei tämä Töölön sairaala ole ihan hetkeen remontoitu vaan pulju on varsin karu ja sen näköinen että pisti miettimään leikkausten suhteen tuota hygieniapuolta. No kuitenkin, infotiskiltä ohjattiin kerrosta alemmas monen monen mutkan kautta kirurgian osastolle ilmoittautumaan, josta puolestaan lähetettiin sitten eteenpäin monen mutkan kautta hissille jolla pääsimme kuudenteen kerrokseen plastiikkakirurgian osastolle. Voikin olla kämänen odotusaula... Ja tästä eteenpäin se sellainen tietynlainen jännitys alkoi pikkuhiljaa muuttua voimakkaaksi vitutukseksi kun odotimme puolitoista tuntia kutsua huoneeseen. Vaimo siinä oli jo torkkunut hyvän aikaa sylissä ja herättyään ehdotti että kävisin kysymässä mikä kestää. No minähän marssin toimistoon kysymään mikä mättää. Hoitsu oli vähän hätääntyneen oloinen kun olin hieman erikoisen näköinen tapaus selkeä vitutus naamalla. Päällä oli tyyliin kuuluvasti mustat housut ketjua täynnä, kuivuvan veren värinen paita avoimen mustan ruusukuvioisen trenssitakin alla, kaulassa panta kolmen sentin piikeillä ja niittejä täynnä olevat gogglesit otsalla. Ja oli ne korvatkin siellä juuri värjättyjen kirkkaan pinkkien hiusten seassa. Tämä omintakeinen lookki yhdistettynä jokseenkin miehekkään aggressiiviseen elekieleen ja ilmeisiin niin oli täti vähän sen näköinen että apua! Tokaisin että onks tää kirurgi ees töissä tänään ja onko ihmisiä tapana odotuttaa tuntitolkulla täällä päin. No saihan se hoitsu kaivettua niitä tietoja ja ilmeisesti oli ajanvaraukset menny persiilleen, ilmoittautumista ei heti löytynyt eikä mitään tietoa mitä tapahtuu. Hoitsu sanoi soittavansa kirurgille ja kyselevänsä vähän ja joo kirurgi muistikin että juu olihan mun tarkoitus ollakin tänään paikalla. Lutvivat siinä sitten hetken aikatauluja ja päästiin vaimon kanssa lopulta suht nopeasti sisään huoneeseen missä oli sitten tämä mulle määrätty kirurgi ja erikoistuva hoitaja.

Tästä eteenpäin asiat sujuivatkin, kirurgi ja hoitaja olivat todella asiallisia ja mukavia ja annettuaan sellaisen perus selostuksen leikkauksesta ja käytännöistä ja riskeistä jne. pääsimme hieman kyselemään molemmat näistä jutuista jotka mietityttivät. Ja saimmekin hyviä vastauksia! Kirurgi oli myös silminnähden tyytyväinen kun ilmoitin etten ole vielä jonoon ilmoittautumassa vaan haluan tällä erää vain lisätietoa voidakseni kaikessa rauhassa ajan kanssa tehdä päätöksen siitä, onko SRS se mun tie kuljettavaks. Kirurgit luonnollisesti toivovat potilaidensa olevan varmoja siitä mihin ovat lähdössä sillä empatiakykyisiä ihmisiä ne kirurgitkin ovat ja on vaikea kuvitella ikävämpää tilannetta kuin kiirehdityn leikkauksen jälkeen potilas tajuaakin että tulipa tehtyä melkoinen virhe leikkaukseen menemisessä. Suomessa kun EI tehdä korjausleikkauksia takaisin, tai ainakaan ei sellaisia missä minkäänlaista toimintakykyä saisi takaisin. SRS on siis yksisuuntainen juttu, takaisin ei ole paluuta. Joka tapauksessa sain sen tarvitsemani varmistuksen, että voin myöhemmin pyytää pääsyä leikkausjonoon jos muutankin mieleni. Tämä on itseasiassa asia josta siinä hetken keskustelimme ja mistä jatkossa mahdollisesti tullaan transpolien tutkimusjaksolla tuleville potilaille kertomaan, eli että SRS konsultaatioon lähetteen hakeminen ei edellytä sitoutumista itse leikkaukseen lähtemiseen. Voi joillekin kuulostaa itsestäänselvyydeltä mutta tästä on kuitenkin virheellistä tietoa paljon ilmassa joten on hyvä jos misinformaatiolta katkaistaan jalat tässä asiassa. Tämä siis oli myöskin se pääsyy miksei vaimoni ollut hakeutunut konsultaatiokäynnille joten asia oli meille henkilökohtaisesti tärkeä.

Käynti kesti kysymyksineen ehkä vajaan tunnin. Tämän jälkeen meidän molempien oli pakko myöntää käynnin olleen meille hyödyllinen ja vaivan arvoinen, ja voimme lämpimästi suositella kaikille leikkausta harkitseville konsultaatiossa käyntiä vaikkei vielä olisi valmis jonoon menemäänkään! Voimme myös suositella Kampin Burger Kingiä ruokamestana siellä päin pyöriville. Bacon King -hamppari oli aivan loistava ja oikeasti sisälsi 8 kunnollista pekonisiivua niiden kahden peukalonkynnen kokoisen lastun sijaan mitä mäkkärissä ja hesessä "pekonihamppareihin" laitetaan! Kotimatka meillä meni jälleen nukkuen ja heti kotiin päästyämme heitimme energiajuomat huiviin ja tuossa tuo vaimo rakas on nelisen tuntia jälleen modannut Minecraftiä itse tätä kirjoitellessani <3  Ilmoittelin toki heti kotona ensimmäisenä äidilleni millainen käynti oli ja mitä päätöksiä tässä tein käynnin perusteella. Muistakaa nyt tekin äitiänne näissä asioissa, äidit ovat tärkeitä ja he välittävät ja huolehtivat teistä ja haluavat tietää missä mennään!


Ja nyt sitten se mini-faqi kun kaikki ovat tän stoorin jälkeen jo kiinnostuksensa menettäneet. Normaalista poiketen on pariin kysymykseen vastattu me-muodossa, sillä vaimoni muisti on huomattavasti omaani parempi ja sainkin jatkuvasti kysellä mitenkäs tämä ja tämä menikään:


Q: Onko SRS peruuttamaton?
A: Suomessa ainakin kyllä!

Q: Onko SRS:ään pääsyyn rajoitteita?
A: On. Ensinnäkin merkittävin tekijä on BMI, eli painoindeksi. BMI:n käyttö tässä on mielestämme varsin kyseenalaista sillä BMI on parhaassa tapauksessa suuntaa antava mitta. Mutta kuitenkin, BMI rajat ovat 20-25. Potilaan yleiskunto ja terveydentila ja henkinen tasapaino otetaan huomioon komplikaatioiden välttämiseksi, toipumisjakson jaksamisen varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, onko potilas aivan varma halustaan lähteä silvottavaksi.

Q: Miksi BMI rajat ovat niin tiukat? Mitä väliä sillä on?
A: BMI rajat ovat tarkat nimenomaan komplikaatioiden välttämiseksi ja optimaalisen lopputuloksen saamiseksi. Jos olet liian laiha, ei kehossasi ole tarpeeksi rasvaa neovaginan ulompien häpyhuulten ja häpykummun muotoilemiseksi. Jos olet liian läski, vaikeuttaa rasvan määrä operaatiota merkittävästi rasvan ollessa tiellä tarkoissa toimenpiteissä. BMI alaraja saisi oikeastaan ollakin hieman korkeampi, sillä 20BMI:lläkin on rasvaa hieman liian vähän ja uloimmista häpyhuulista ja häpykummusta ei saada "aidon" näköisiä, vaan ne jäävät liian kauaksi toisistaan, mikä voi sekin aiheuttaa komplikaatioita käytännön elämässä esimerkiksi alushousujen mennessä väliin ja aiheuttaen hiertymiä ja hygieniaongelmia. Itselleni sanottiin suoraan että koska olen aivan BMI:n alarajalla, ei mulle voida nykytilassa tehdä täysin "aidon" näköistä neovaginaa.

Q: Vaikuttaako peniksen/chickdickin koko neovaginan kokoon?
A: Todellakin vaikuttaa! Mitä isompi vehje, sitä syvempi värkki. Sama ympärysmitan kanssa. Mikropenisten tapauksissa käytetään ihonsiirtoa muistaaksemme jostakin kivespussin osasta. Tätä ei normaalikokoisen vehkeen kanssa tehdä lisäsyvyyden saamiseksi, sillä se aiheuttaisi merkittävän hygieniariskin, sillä "jatkopalaa" on huomattavasti hankalampi puhdistaa ja siihen käytettävä iho myös aiheuttaa enemmän puhdistustyötä. Tarvittaessa neovaginan sisähalkaisijaa on mahdollista myös laajentaa. Tähänkin liittyi joitain rajoitteita joita emme nyt juuri saa päähämme enää.

Q: Kostuuko neovagina kuten biologinen?
A: Ei kostu, sillä neovaginan sisäseinämät tehdään peniksen/chickdickin ihosta, joka ei itsestään muutu limakalvoksi. Kostuminen vaatii limakalvon. Tarvitset siis aina liukkaria penetraatioon.

Q: Mitä tehdään, jos peniksen/chickdickin ihossa kasvaa karvaa?
A: Ei mitään. Ne ilmeisesti sitten kasvavat siellä sisällä, onnea sisäisesti höyläämiseen... Vähän jäi epäselväksi että mikä se selitys tälle oli mutta ilmeisesti sitä karvaa ei siinä iholla monilla kasva alunperinkään. Joissain tilanteissa on laseria annettu näihin mutta lähinnä >hieman mumisten< "etniseltä taustaltaan tummemmille joilla karvakin on erilaista..." Tämä tosiaan jäi hieman epäselväksi ja vastaukset olivat vähän epämääräisiä..

Q: Jos peniksen/chickdickin iho ei kerta muutu limakalvoksi, miksei neovaginan seinämiin siirretä limakalvoa jostain muualta?
A: Käytännössä ainoa paikka mistä sitä voisi siirtää on paksusuoli, ja sehän kyllä sinällään toimisi, mutta paksusuoli erittää limaa joka ei tuoksultaan ole kovinkaan miellyttävä ja liman erityksen määrää on vaikea arvuutella mikä voisi siis aiheuttaa vuotoa. Eli pillusi haisisi paskalta. Seksikästä.

Q: Onko neovagina samalla kohdalla kuin biologinen?
A: On, mutta sen kulma on erilainen. Neovaginan sisäpuoli on taaksepäin peräsuolta kohti kallellaan ja tavallaan taakse-ylös kaareva. Syynä tähän on eturauhasen sijainti, joka luonnollisesti täytyy väistää. Eturauhanen siis leikkauksessa jätetään paikoilleen. Tämä neovaginan asento vaikuttaa penetraatiokulmaan, mikä siis seksissä on otettava huomioon.

Q: Onko neovagina aidon näköinen?
A: Jos BMI:si on sopiva, kyllä todellakin!

Q: Kuinka pitkä on leikkausjono?
A: 6kk sisällä jonoon asettamisesta on lain mukaan leikkaus tehtävä.

Q: Onko leikkausjonoon pakko mennä?
A: Ei ole! Voit hakea lähetteen sukuelinkirurgiaan ja käydä vain konsultaatiossa. Kirurgit mielellään ottavat keskustelukäynnille vastaan potilaita jotka harkitsevat leikkausta! Jos noin 6kk konsultaation jälkeen päätätkin haluavasi jonoon, riittää puhelinsoitto kirurgille tai erikoistuvalle hoitajalle. Jos muutat mieltäsi yli 6kk jälkeen, saatat tarvita uuden lähetteen transpolilta ja tarvitset turvallisuussyistä uuden esikäynnin kirurgin vastaanotolla.

Q: Jos menen leikkausjonoon, voinko muuttaa mieltäni ja poistua jonosta? Ja voinko jonosta poistuttuani palata jonoon?
A: Jonosta voi aina poistua! Kukaan ei missään vaiheessa IKINÄ pakota ketään tähän leikkaukseen! Ja kyllä, jonoon pääsee takaisin. Tässä kuitenkin käytetään maalaisjärkeä trollien eliminoimiseksi. Eli ensinnäkin, jos haluat pois jonosta tai perua jo saamasi leikkausajan, ilmoita siitä hyvissä ajoin. Selitykseksi riittää ihan vain vaikka epävarmuus leikkauksesta, se ymmärretään hyvin. Aivan viime tingassa ajan peruuttaessa on kuitenkin oltava hyvä syy, sairastuminen, perhetapahtuma jne jne ovat päteviä syitä. Maalaisjärjellä pääteltävissä. Kuitenkin, jos useamman kerran poistut jonosta tai perut/siirrät leikkausaikaasi, joudut hieman selittelemään ja menetät jonoprioriteettiä. Useimmiten myös määrätään transpolille ja kirurgille käynnit ja selvitellään tarkemmin että mikäs nyt on jojottelun syynä ja onko mielenterveydelle otollinen hetki lähteä jonoon vai tarvittaisiinko pientä harkintajaksoa.

Q: Millainen on post-op transnaisten orgasmikyky?
A: Tutkimusten mukaan noin 90% post-op transnaisista saavat orgasmeja. Luku on huomattavasti cisnaisia korkeampi, ja neoclitoris voi olla biologista sensitiivisempi.

Q: Voiko neovagina 'sulkeutua' kiihottuessa?
A: Jos leikkauksessa jää liikaa paisuvaiskudosta paikalleen, on mahdollista että kiihottuessa neovagina puristuu kiinni. Tässä tapauksessa voidaan tilannetta fixata korjausleikkauksella.

Q: Mitä riskejä leikkaukseen liittyy?
A: Isoon leikkaukseen liittyy aina riskinsä mutta juuri nyt en jaksaisi sitä listaa tehdä. Tämä on myös asia, josta kirurgi toivoi voivansa keskustella potilaiden kanssa henkilökohtaisesti random nettilähteiden sijaan. Kirjoitan niistä silti tähän ehkä myöhemmin päivityksen. Ehkä. Enpä kirjoitakaan, sillä Velo (toinen MtF bloggari) kirjoitti listan jo tuoreemmasta muistista!

Q: Teitkö nyt sitten mitään päätöstä leikkauksen suhteen?
A: No käynnin jälkeen taivun itse kyllä enemmän non-opin suuntaan eli träppinä jatketaan. Asiaa tulen kyllä miettimään paljon mutta en aio tästä enää stressata :)


-Anshalla