Sain toissa yönä tällaisen kommentin ihmistenkirjo.netistä varoittavaan artikkeliini:

"Nähdäkseni lähes kaikki transyhteisön reaktiot ovat olleet Samettiin henkilönä kohdistuvaa apinanraivoa, kuten tämäkin blogipostaus. Niitä asia-argumentteja ette haasta ettekä esitä. Mitä se kertoo teistä? Nimenomaan tuo, että kielletään välttämästä jotakin saittia kuin ruttoa herättää ihmisten uteliaisuuden joten kiitos, arvon Transhalla. Teit palveluksen."

Mietin ensin jättäväni tämän omaan arvoonsa koska kommentoija on yksinkertaisesti väärässä. Blogaajat kollektiivisesti ovat debunkanneet joka ainoan argumentin jonka Sametti jengeineen on suustaan päästänyt, mutta eihän nämä ihmiset tietysti jaksa nähdä sitä vaivaa oikeasti lukea näitä meidän blogeja, joten totesin että no vittu,

CHALLENGE FUCKING ACCEPTED!!

Koska yksinkertaisesti en jaksa kuunnella Sametin videoblogeja siinä missä kenenkään muunkaan, niin transvastaisen kuin myötäisenkään, niin keskity vain kirjoitettuun sanaan ja poimin nämä sieltä helvetin kirjosta. Tiedättepä miksi kehotan välttään sitä sivua. Oranssit kohdat siis lainauksia sivustolta!


"Genderideologia on aate, joka esittää, että ihmisen sukupuoli on ennen kaikkea sosiaalinen rakennelma eli konstruktio. Aate häivyttää sukupuolen biologisia ulottuvuuksia ja esittää sen yksilöllisenä, muokattavissa olevana kokemuksena. Sukupuoli esitetään ennen kaikkea identiteetin muodossa (gender) ja ihminen on vapaa määrittelemään sen itse. Genderideologian sisällä on syntynyt uutta sukupuolisuutta määrittelevää sanastoa, esimerkiksi käsite cis-ihminen kuvaamaan henkilöä, joka ei koe sukupuoliristiriitaa. Ei-binäärinen puolestaan kuvaa ihmistä, jonka identiteetti ei asetu mies-nainen -akselille. Ihminen, joka kokee sukupuolensa “liukuvan”, on genderfluid."

Niin, ensinnäkin: Genderideologia on tänä päivänä hyvin eri asia kuin transideologia. Tästähän me ollaan valitettu jo iät ja ajat mutta se nyt vaan ei mene perille. Me transsukupuoliset olemme hyvin tietoisia sukupuolen biologisesta aspektista ja se on meille se koko helvetin juttu! Ne on transidentiteettiset keistä tässä valitetaan. Kaksi ihan eri asiaa.

On kolme sukupuolta, mies, nainen ja ei-binäärinen. Ja sitten on tietysti intersukupuoliset vähän omana juttunaan johon nyt ei paneuduta. Ei-binääriset ovat kiistanalainen sukupuoli jota monet meistä transsukupuolisista ei tunnusta todelliseksi nimenomaan biologiaan vedoten. Fysiologisesti me transsukupuoliset kuitenkin periaatteessa olemme kaikki ei-binäärisiä hormonihoitojen aloituksen jälkeen. Pyrkimyksemme on korjata kehomme biologiselta olemukseltaan mahdollisimman hyvin vastaamaan sitä vastakkaista sukupuolta, mutta on asioita mitä emme tänä päivänä kykene muuttamaan joten periaatteessa me kaikki jäämme jumiin siihen sukupuolten välimaastoon vähintäänkin sisäelimiemme osalta, vaikka ulkokuoren ja sukupuolen sosiaalisen puolen saisimmekin korjattua.

Tästä biologian tiedostamisesta on kirjoittanut ainakin Tähtisimmu. Tähtisimmu on kirjoittanut myös genderideologiasta ainakin kaksi osaa: Yksi ja kaksi


"Nuoruusiän äkillinen sukupuoli-dysforia (ROGD)

Nuorisopsykiatrian ammattilaiset ovat havainneet, että samalla kun nuorten psykiatrinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt, myös sukupuoltaan kyseenalaistavien nuorten määrä on kasvanut. Valtaosa sukupuoltaan kyseenalaistavista nuorista on tyttöjä. Käytämme tällä sivustolla tästä ilmiöstä termiä nuoruusiän äkillinen sukupuolidysforia viitaten tutkija Lisa Littmanin tarjoamaan käsitteeseen Rapid Onset Gender Dysphoria eli ROGD . Ilmiötä ei osata vielä kattavasti selittää, mutta sen ei uskota liittyvän yksiselitteisesti transsukupuolisuuden yleistymiseen.

On havaittu, että sukupuolidysforiaa kokevilla nuorilla on huomattavan paljon - vaikka ei toki kaikilla- autismin kirjon diagnooseja ja erilaisia mielenterveyden ongelmia tai trauman aiheuttavia kokemuksia. Onkin arvioitu, että sukupuoleen liittyvä pohdinta voisi olla yritys ratkaista muita ongelmia. Ilmiöön liittyy myös sen epidemiaa muistuttava luonne ja se, että äkillistä sukupuolidysforiaa kokevat nuoret ovat kasvaneet sosiaalisen median aikakaudella. Sosiaalisen tarttuvuuden ulottuvuus mainitaankin usein dysforiaa kokevien nuorten yhteydessä. Tiedetään myös, että moni sukupuolidysforiaa kokenut lapsi tai nuori huomaa aikuistuessaan olevansa homoseksuaali tai ainakin joutuu pohtimaan seksuaalista suuntautumistaan.

Muun muassa edellä mainituista syistä johtuen on kysyttävä, tuleeko dysforiaa kokevien nuorten hoidon lainkaan keskittyä sukupuolen uudelleenmäärittelyn arviointiin tai ainakaan liian automaattisesti ohjata nuorta tielle, joka johtaisi fyysisiin hoitoihin. Mielestämme meidän ei tulisi arastella sitä, että sukupuolidysforia voitaisiin nähdä mielenterveyden ongelmiin tai sisäistettyyn homofobiaan liittyvänä piirteenä. Sen sijaan mielenterveysongelmiin ja homoseksualisuuteen liittyvää stigmatisointia tulisi edelleen häivyttää ja terapiapalveluihin pääsyä nopeuttaa.

Moni sukupuolidysforiaa kokeva lapsi ja nuori haluaa määritellä itsensä transsukupuoliseksi jopa ennen ensimmäistäkään vierailua transpolilla. Trasek on kuitenkin oikeassa todetessaan, että pienistä ja etenkin alle kouluikäisistä lapsista ei tyypillisesti puhuta lääketieteen näkökulmasta vielä transsukupuolisina. Ehdotamme, että saman voisi todeta myös murrosikäisistä nuorista. Trasek muistuttaa myös,  että “translapsista” puhumisen sijaan puhutaan usein sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevista lapsista, ja että jos lapsi ilmentää sukupuoltaan oletusten vastaisesti, se ei aina tarkoita, että lapsi olisi transsukupuolinen myöhemmällä iällä. Tästä huolimatta sanat “translapsi” ja “transnuori” ovat vakiintuneet median sekä mm. Setan ja Trasekin itsensä käytössä. Toivomme, että näiden termien käyttämisessä sovellettaisiin harkintaa. On todennäköistä, että suurin osa sukupuolidysforiasta kärsivistä lapsista ja nuorista kokee dysforian helpottavan ajan myötä. Translapseksi tai -nuoreksi määrittelemisessä ei siis kannata kiirehtiä, ei lapsen tai nuoren itsensä tai ulkopuolisten tahojen.

Haluamme myös rohkaista ajatusta siitä, että sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevan lapsen tulisi antaa olla juurikin sukupuolinormeja rohkeasti haastava lapsi. Se, että esimerkiksi “tyttöjen leikeistä” pitävän pojan sukupuolta aletaan kyseenalaistaa, on taantumuksellista ja perustuu seksistisiin stereotypioihin siitä, mitä tyttöys tai poikuus on.

Meidän tulisi nähdä nämä lapset rikkautena ja suunnannäyttäjinä sille, että ahtaita sukupuolirooleja voi purkaa ilman että sukupuoli itsessään nähdään ongelmana. "

ROGDia ovat käsitelleet useimmat tietämäni blogaajat, kuten esimerkiksi Julmis täällä, ja Tikattu täällä. Itse en ole vielä aiheeseen puuttunut joten tässä tiivistetty mielipide. Ensinnäkin koko ROGD-teoria perustuu harhaluuloihin ja on totaalisesti debunkattu tiedeyhteisön toimesta. Ilmiö osataan kyllä selittää, se vaan ei ole todellinen. Tai ainakaan sillä ei ole mitään tekemistä transsukupuolisuuden kanssa. Transappropriointi eli transidentiteetin ottaminen käyttöön cisihmisenä on sitten ihan eri asia. Maailmalla transsukupuolisuus on tämän päivän biseksuaalisuus, siitä on tullut muodikasta ja sillä haetaan huomiota. TÄMÄ ilmiö leviää sosiaalisesti, itse transsukupuolisuus ei. Nämä transidentiteettiset kasvavat ulos tästä muoti-ilmiöstä, mutta transsukupuoliset eivät. Ja monet transsukupuoliset eivät tämän helvetin muoti-ilmiön takia edes uskalla kenellekään kertoa transsukupuolisuudestaan, koska he pelkäävät ettei heitä oteta tosissaan vaan luullaan seuraavan muotia. Tämä saatanan muotivillitys tekee vitunmoista hallaa transyhteisölle ja meitä vituttaa nää trenderit ihan VITUSTI!!

Nuorilla on paljon mielenterveysongelmia - iso yllätys hei - teinit on aina olleet hukassa ja etsineet paikkaansa maailmassa ja tällaisten muoti-ilmiöiden kautta haetaan jotain paikkaa mihin kuulua. Siinä seurauksena jotkut saattavat erehtyä luulemaan aivan muita ongelmiaan sukupuolidysforiaksi kyllä, mutta ongelma ei ole transsukupuolisuus vaan se, että nuoret eivät löydä oikeaa apua ja ohjausta. Nuorten mielenterveysongelmat etenkin tytöillä ovat todella vanha ilmiö sosiaalisen paineen takia, transsukupuolisuus nyt vain on tämän päivän pakokeino. Tämä ei poista sitä, että oikeita transsukupuolisia on olemassa ja heihin pitää suhtautua vakasti. Valitettavasti tänä päivänä sen oikean transsukupuolisen erottaminen trendereistä ei ole ihan helppoa, mutta siksi esiteinin ja teinin sukupuolietsintään pitää suhtautua vakavasti ja kannustaen tutkimaan tunteitaan syvällisesti. Myös kriittisesti, mutta samalla objektiivisesti. Tämän jos vanhempi kusee, niin teinistä voi kasvaa todella kärsivä aikuinen. Tästä syystä sukupuoliristiriitaa ilmentäville esiteineille pitäisi Suomenkin tarjota murrosikää lykkäävää lääkitystä jotta nuori saa lisää aikaa pohtia ennen murrosiän pysyviä muutoksia. Nämä hoidot nimenomaan vain lykkäävät murrosikää, eivät sotke sitä. Sama vaikutus nuorelle tulee riittävälle urheilulla, eihän telinevoimistelijatkaan aloita murrosikää ennen kilpailu-uran päättymistä! Eihän sitä edes pidetä mitenkään ihmeellisenä tai hirveänä vaan lajiin kuuluvana, miksi muiden kuin telinevoimistelijoiden murrosiän lykkääminen on sellainen katastrofi??

Dysforia ei ole mielenterveyden ongelma mihin terapia tai eheytys millään muotoa auttaisi eikä sitä pidä missään nimessä verrata mielenterveyden ongelmiin, sillä kyseessä on hyvin fyysinen oire siinä missä säteilymyrkytyksen seurauksena hiustenlähtökin. Ei säteilymyrkytyksen aiheuttamaa hiustenlähtöäkään hoideta hiussiirteillä tai päänahkaan hierottavilla voiteilla, sitä hoidetaan puhdistamalla säteily kehosta.

Tämä jutun lopussa tummennetulla kirjoitettu on se koko pointti mitä Sametti ja kirjonsa tuputtavat: Tyttö saa olla poikamainen ilman että on poika. Joo niin saakin, mutta kyseinen poikatyttö saattaa oikeasti olla trans, ja se että hänelle jatkuvalla syötöllä hoetaan kivenkovaan että hän on tyttö ja tytöt voivat tehdä ihan mitä vain haluavat, kunhan eivät ole poikia. En mäkään kannusta siihen että pikkujuista heti aletaan pitään muksua transsukupuolisena kun vähän tyttö leikkii pikkuautoilla tai poika nukella, mutta se mitä mä kannatan on terve järki ja lapsen kanssa juttelu ja kysely siitä miltä hänestä tuntuu. Jos tyttö yli vuoden ajan aina kysyttäessä sanoo olevansa poika, niin ehkä sitten olisi hyvä vähän miettiä kannattaisko hänen antaa olla se poika. Terve järki saatana!

Jos haluatte lukea miten translasta kuuluisi kasvattaa terveellä tavalla, niin käykääpä lukemassa Magdaleenan äidin blogia, jossa translapseen liittyvistä asioista on matskua vaikka kuinka!


"Translapsi-käsite poikkeaa merkittävästi transihmisestä

Ihmisoikeusjärjestöt ja transsihmiset ovat availleet alaikäisille ovia transitioon, mutta heiltä on jäänyt joitain asioita sisäistämättä:

  • On ihan eri asia vaihtaa sukupuolta aikuisena kuin lapsena/teininä. Esim. Amanda Majasaari on yllyttänyt alaikäisiä transprosessiin, mutta hän itse on vaihtanut sukupuolensa kypsänä aikuisena, kun on jo mennyt naimisiin ja saanut lapsia. Hänen kohdallaan transkysymys ei ole ollut kysymys siitä, hylkäänkö mahdollisuuteni lisääntyä ja toteuttaa seksuaalisuuttani terveillä sukupuolielimillä vaan hän on elänyt jo “yhden elämän” syntymäsukupuolessaan, joka transitioon rohkaisemiltaan alaikäisiltä jää kokonaan elämättä - nuori aikuisuus terveillä sukupuolielimillä ja lisääntymiskykyisenä!

  • Vanhempien transihmisten aikana maailmanaika oli eri, eli heidän aikanaan ei vielä ollut koko transbuumia olemassa eli sosiaalista somea/intersektionaalista feminismiä ei ollut vielä olemassa. Heidän heräämisensä oli ihan toisella tavalla sisäsyntyistä kuin nykynuorten, jotka törmäävät transasioihin koulussa, netissä ja televisiossa. Vaikutteita on ihan eri tavalla ilmassa. Nykynuoren “väärä sukupuoli” on enemmän opittua kuin näillä aikuisilla transihmisillä, jotka helposti luulevat kaikkien sukupuolihämmentyjien tilannetta samanlaiseksi lapsena alkaneeksi sisäsyntyiseksi kokemukseksi kuin oma kokemuksensa on ollut.

  • Vuosikymmeniä annetut transhoidot on annettu aikuisille. Lasten transhoitojen hyödyllisyydestä ja vaarattomuudesta ei ole näyttöä. Transhoidot kopioitiin vaan lasten hoitomuodoksi aikuisilta huomioimatta, että hoidoitojen kohteena on vielä paljon kehittyvä lapsen ruumis. Blokkerihoidot blokkaavat mm. aivojen ja seksuaalisen normaalin kehityksen ja sosiaalisesti tietenkin myös biologisen sukupuolen mukaisen identiteettikehityksen, esim. tytön kehittymisen aikuisen naisen identiteettiin."

Ensinnäkin, me kannustamme ja ajamme translasten asioita aggressiivisestikin, koska me tiedämme millaista helvettiä on elää aikuiseksi väärässä sukupuolessa. Tämä on jotain, jota cisihmiset kuten Sametti itse eivät koskaan tule ymmärtämään, ja miksi heidän pitäisi pitää turpansa kiinni asioista mistä eivät mitään tiedä!

Mä elin väärässä sukupuolessa noin 25-vuotiaaks asti, ihan vain koska en tiennyt sukupuolen korjauksen olevan mahdollista. Mutta sinä aikana kun yritin elää siinä sukupuolessa miehenä... Niin, en mä oikeastaan miehistä paljon mitään tiedä ja se olikin vain nimenomaan yrittämistä. Yrittämistä ja imitointia ollakseni sellainen kuin "pitäisi".

Sinällään pääsin moniin transsukupuolisiin nähden helpolla siinä etten menettänyt järkeäni täysin murrosiässä, oma epäilyni tähän on luonnostaan alhaiseksi jäänyt testosteronitaso, sekä vajaavainen kyky hahmottaa tunteita. Asiat vaan vähän niinkuin oli ja murrosikä meni vähän under the radar itseltänikin. En oikeastaan koskaan tässä teini-iässä miettinyt sukupuolta, mä vaan olin. En oikeastaan tiedä missä vaiheessa lopulta heräsin siihen tilanteeseen, mun pää on ollu aivan sumussa siis kuka ties miten kauan. Vasta siinä vaiheessa kun ikää oli ehkä 18-20 tienoilla (kai?), alko sumu vähän hälvetä ja aloin tajuta että niin.. mieheksi sitä taisi tulla kasvettua. Siihen asti mä olin kyllä hakeutunut miesten seuraan koska ne nyt oli enemmän mun näkösiä ja kyllähän mä nyt tiesin tytön ja pojan eron ja se oli aika selvää kumpi olin kun katsoi peiliin tai alastomana alaspäin. Sukupuoli vaan oli kuitenkin ollut sellainen kovin etäinen asia enkä koskaan miettinyt seksuaalisuuttanikaan ennenkuin aika myöhällä iällä. Toki mä tiesin tytöistä pitäväni, mutta koko seksuaalisuus kuitenkin oli silti sekin jotain mitä nyt lähinnä tarvittaessa koitti imitoida jätkäporukassa sen mukaan mitä sen "piti" olla. Kasvuympäristössä eivät nämä "vaihtoehtoiset seksuaaliset suuntauksetkaan" olleet kovin korkeassa suosiossa joten ei näitä tullut nähtyä eikä mietittyä. Ei nää jutut vaan ollu mua lähellä. Sama sumu kuitenkin on peittäny elämää koko tän ajan eikä mulla ole ikävuosilta 16-23/24 kuin pari yksittäistä merkittävää muistikuvaa. Nää vuodet ajelin prätkällä ja pelasin koneella, siinä se. Jotain kouluja ja kuntoutuksia kävin. Ei mitään hajua millon mun porukatkaan eros, sekin vaan tapahtu joskus. Sit kun joskus sillon varmaan 23v. tienoilla alotin seurustelun ja seksielämän niin heräsin siihen että parisuhteet on kyllä kivoja mutta seksistä tuli vaan mieleen että onpas ihan vitun ylihypetettyä ja on tää miehenä aika paskaa. Siitä kaikesta hämmentyneenä sitten pikkuhiljaa aloin heräileen siihen todellisuuteeni ja aloin varovaisesti tutustuun kun olin pariin kertaan netissä törmänny sellaseen transsukupuolisuudeks sanottuun juttuun. Pikkuhiljaa on tuntunu siitä lähtien se sumu lähteneen hälveneen ja siitä eteenpäin muistankin enemmän asioita, lähinnä prosessiin ja parisuhteisiin liittyen kun niillä oli iso osa tän kaiken ymmärtämisessä.

Millaista elämää se nyt siinä sumussa miehenä oli? No ihan vitun perseestähän se tietysti oli eikä koko elämä liikkunut mihinkään teinistä transitioon asti, ihan hyvä ettei juuri mitään muistakaan. Aika vaan seisoi paikallaan ja odotin joka ilta että joko nyt vois vaan nukkua pois, päivät siinä välissä sitten vaan koitti saada kuluun koneella istumalla. Itsemurha ei ollut vaihtoehto koska välitin liikaa mun perheestä. Ja sitten se seksi, niillä "terveillä sukuelimillä"? Joo kyllä mä sitä harrastin, halusin parisuhteen enkä tienny senkään mahdollisuudesta että parisuhde voisi olla seksitönkin. No niinhän ne pääosin kyllä toisaalta olikin kun en mä halunnut seksiä, aina muijan vuoks sitä nyt kuitenkin piti harrastaa silloin tällöin ja sit päälle vielä esittää että joo kyllä mä haluun niinku hyvän miehen pitääkin. Ja lisääntyminen? Nii, haluun kyllä tyttären, oon aina halunnu, mutta en todellakaan ole koskaan halunnut tai kyennyt ajattelemaan olevani isä. Vaikka mun onkin helppo olla se joka opettaa työkaluista, autoista ja sellasista äijäjutuista, niin en mä halua tehdä sitä isänä, vaan äitinä joka osaa mitä vaan ja silti näyttää kauniilta. En tosin koskaan ole halunnut vauvaakaan kantaa ja synnyttää, kuten oon jo pariin kertaan maininnut blogissa, jos musta vanhempi ikinä olis tullut/tulee, niin se on äitinä. Äitinä joka innostuu äityidestä vasta kun se avuton rahareikä ja hermonrepijä oppii tekeen itekin jotain ja alkaa ymmärtään mitä sille sanoo.

Mutta onko tämä nyt sitten ollut terveen miehen seksuaalisuutta ja lisääntymisviettiä? Onko tämä ollut tervettä miehen elämää?? Haistakaa vittu!! Kaikki se mitä koin tona aikana on tehny vaan sen että oon vihainen, kyyninen, masentunut, tunnevammainen, elämänhaluton ja vähän katkera menetetystä ajasta ja elämästä. Se on tehnyt sen, että sumun hälvettyä oon vaan nähny kirkkaammin miten paskaa elämä ja maailma ja ihmiset on. Mä lähdin prosessiinkin pääasiassa siks, että saisin edes kuolla oikeessa sukupuolessa siinä toivossa että jossain mahdollisessa tuonpuoleisessa sitten saisin sen mukaisen oikean olomuodon. Että saisin siihen hautakiveen oikean nimen ja että jos joku mut sattuis jostain muistaan, niin eläisin sitten edes muistoissa naisena.

Asiat on nyt tänä päivänä vähän paremmin, vaimoni löytäminen on ollut todella terapeuttista ja tuonut toivoa että elämä voi olla elämisen arvoista. Elämmekin vauhdilla niitä menetettyjä vuosia uudestaan ja teemme sitä kaikkea mikä meiltä jäi silloin väliin. Kun säkin tän kulta luet, niin kiitos kun olet siinä 🖤

 

Elämänkokemuksistaan ennen transitiota on kertonut myös toinen transnainen Mustarastas.

Lukekaapa myös Supin kokemuksia siitä millaista on transmiehen kokemukset omien "terveiden elintensä" kanssa!

Transsukupuoliset varsin usein eivät kykene käyttämään niitä "terveitä sukuelimiään" koska dysforia yksinkertaisesti tekee siitä sietämätöntä ja voi kokea yrityksenkin yhtä traumatisoivana kuin raiskauksen!

 

Transsukupuoliseks ei opita, siksi synnytään. Selitin jo aiemmin tästä muoti-ilmiöstä, mutta se ei mitenkään poista sitä vitun FAKTAA! Että transsukupuolisia syntyy edelleen näistä vitun trendereistä huolimatta! Vittu taas kun ei idiooteilla ole minkäänlaista logiikkaa ajatuksissaan! Se että, ennen on ollut yhdenlaisia ihmisiä, ja nyt on toisenlaisia, ei mitenkään poista sitä, etteikö vanhanlaisiakin olisi tänä päivänä. Se on virheolettamus ja nyt mua vituttaa kun en muista niitä sivistystermejä tälle mitä haen takaa... No lisään kun tulee mieleen.

Sit taas tää lasten blokkerihoidot. Vittu kun alkaan keittään... Hyödyllisyydestä on ihan vitusti näyttöä! Ja edelleenkään lapsille ei anneta mitään muita hoitoja missään, kuin murrosiän lykkääjiä. Ne ei vaikuta aivojen kehitykseen vai onko niillä telinevoimistelijoillakin kaikille aivot syöpyny kun murrosikää lykätään? Ei se niilläkään kaikilla kuulkaas ihan vaan liikunnan ansiosta ole viivästynyt vaan blokkereita on käytetty jo hyvän aikaa. Ja ihan oikeesti hei nuoret transjätkät lopettaa syömisen saman efektin saamiseks koska ne VITTU EI KESTÄ SITÄ DYSFORIAA!!  Onko se teistä oikeesti parempi vetää kehoo ihan helvetin aliravitussa tilassa kuin ottaa pillereitä mihin kukaan ei ole ikinä kuollut?! Siis vittu oikeesti nyt!! Syömishäiriöistä etenkin transjätkillä on blogissaan maininnut Tähtisimmu.


"Sukupuolikokeilut ja pohdinnat ovat osa luonnollista kehitystä

“Nuoruusikä alkaa fyysisestä puberteetista ja päättyy aikuisen persoonallisuuden rakenteiden vahvistumiseen. Sukupuolihormonien toiminnan käynnistyminen johtaa fyysiseen sukukypsyyteen mutta aloittaa myös kehityspyrähdyksen keskushermostossa (6)". 

Teini-ikäisellä on iso prosessi käynnissä kun keskushermosto ja sukupuolihormonit muuttavat tyttöä naiseksi ja poikaa mieheksi. Jos tämän prosessin keskellä teini tulkitseekin kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja alkaa elää yhteiskunnassa vastakkaisen sukupuolen roolissa, hän tekee tämän valinnan hormonien ja keskushermoston kehityksen kesken olevassa kehitysvaiheessa. Mistä voimme tietää oliko hän kuitenkin kehittymässä omaksi sukupuolekseen jos lakkaamme tukemasta alkuperäisen sukupuolen mukaista kehitystä ja autamme häntä vieroksumaan kroppaa, johon hän on syntynyt?"

Siinä vaiheessa kun nuori pääsee korjaushormoneille, niin kyllä nuori tietää mitä on tekemässä. Tätä varten transpolillakin on tutkimusjakso. Ja sitä paitsi, testosteronin tunkeminen cistytön kehoon aiheuttaa dysforiaa, joten hormonikokeilut jäävät yleensä lyhyiksi jos käyttäjä ei olekaan trans. Sama efekti tulee transnuorella kun keho alkaa luonnostaan murrosiän myötä tuottamaan väärää hormonia, transnuoret vaan eivät voi lopettaa ilman ulkoista apua ja kun sitä eivät saa, he tuppaavat vahingoittamaan itseään päätyen pahimmassa tapauksessa jopa itsemurhaan. Keho kyllä kertoo mitä hormonia sinne kuuluu ja mitä ei, jälleen kerran asia josta näiden urpojen pitäisi vaan pitää turpansa kiinni.

Käsitys siitä, miten transnuorta tuetaan on myös vääristynyt tämän kirjoittaneilla. Sama mitä sanoin translapsista pätee myös transnuoriin: Heitä pitää kannustaa itsetutkiskeluun ja auttaa ajattelemaan myös kriittisesti, mutta vanhemman rooli on olla objektiivinen ja antaa nuoren itse löytää oma tiensä. Ja sitä paitsi nuorten pitää antaa tehdä omat virheensä jotta he kasvavat ihmisinä ja kokevat elämää. In the words of Oscar Wilde, "Experience is merely the name men gave to their mistakes."

 

 

"Fyysiset muutokset tuovat mukanaan muutospainetta sosiaalisen kehityksen alueella. Nuoruusikä on sopeutumista ja itsensä etsimistä muutospaineissa, ja kehityksen fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen osa-alue ovat siinä jatkuvassa vuorovaikutuksessa (8). Nuoruusiän kehityksen vaikeudet ilmenevät oireenmuodostuksena ja toimintakyvyn heikkenemisenä suhteessa omaan kehoon, vanhempiin, ikätovereihin, koulunkäyntiin ja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon.

On tavallista, että nuori vieroksuu kehittyvää kroppaansa ja oireilee eri tavoin. Sukupuolidysforia ei sinänsä tarkoita, että nuori olisi transihminen, jonka pitäisi transformoitua. Kehitysongelmat vaativat psykiatrista tukea, esim. kehonkuvan hyväksymisen ja ahdistuksen hallinnan tukemista. Erityisesti tytöillä syömishäiriöt ja nyt sukupuolidysforia ovat vakavia oireita, joita pystytään hoitamaan. Syömishäiriöiden hoito keskittyy kehonkuvan hyväksymisen tukemiseen, mutta sukupuolidysforiaa ei valitettavasti hoideta terapialla vaan käynnistämällä “väärästä” sukupuolesta ja kehosta luopumisen prosessi."

Siis nää ihmiset oikeesti saa mut niin vihaseks! Siis mitä mä jo sanoin syömishäiriöistäkin?? Vittu kun transsukupuolista nämä eheytysterapian light -versiot ei auta ollenkaan, vaan pahentavat tilannetta! Ja siis oikeesti, tästä on kirjoitettu jo! Käykääpä vittu lukemassa Tikatun kertomus syömishäiriöstään! Mua ihan sieluun asti sattuu aina kun luen tota artikkelia ja meinasin taas purskahtaa itkuun tätä varten lukiessani...

Pakko pitää tauko...


 

"Identiteetin rakentuminen on nuoruusiän kehitysvaiheen tärkeä tehtävä (9). Nuoruusikäisen identiteetti on sirpaleinen, tilannelähtöinen ja altis vaikutteille. 

Kun alamme muuttaa nuoren biologista sukupuolta vastaamaan hänen identiteettiään vaiheessa jolloin hänen identiteettinsä on vasta kehittymässä, otamme valtavan riskin olettaessamme, että hänen lopullinen identiteettinsä on sama kuin tämä kesken oleva. Puutumme myös voimallisesti hänen kehitysprosessiinsa kun vahvistamme hänelle hänen biologista todellisuuttaan vastaamattoman sukupuolen vaiheessa, jolloin hän vasta kysyy “kuka minä olen”."

"Identiteettikehityksen tavoitteena on saavuttaa omalähtöinen ja vaihtuvissa olosuhteissa koherenttina pysyvä identiteetti. Nuoruusikäinen työstää identiteettikehitystään identiteettikokeilujen kautta. Kokeiluja voi olla monenlaisia, ja osa jää lyhytaikaisiksi. Identiteettien työstäminen ja etsiminen on normatiivista ja suotuisaa. Identiteetissä on lukuisia osa-alueita, esimerkiksi etninen, uskonnollinen, seksuaalinen ja sukupuoli-identiteetti, arvot ja tavoitteet (8,9).

Nuorisopsykiatrian näkökulmasta on ongelmallista olettaa yksi identiteetin osa-alue - sukupuoli-identiteetti - jo varhaisnuoruudessa niin vakiintuneeksi, että sen vuoksi on perusteltua kajota terveeseen fyysiseen kehitykseen jopa palautumattomin lääketieteellisin interventioin.”"

Sukupuoli nyt tuppaa olemaan vähän sellainen että sen vain tietää kumpi sen pitäisi olla, tai kumpi sen EI pitäisi olla. Identiteetti on muuttuva asia, sukupuoli ei ole. Jokainen syntyy joko cis- tai transsukupuoliseksi. Se, että nuoren identiteetti on vielä hakusessa, ei tarkoita etteikö hänen käsityksensä biologisesta sukupuolestaan olisi kristallinkirkas.

Sukupuoli-identiteetti on vaikea asia, ja koska se kaikille ei kuitenkaan ole niin kirkas, pitäisi nuorille opettaa sukupuolen eri aspekteista, jotta nykyisen kaltaisilta trendervillityksiltä vältyttäisiin. Oikeat transsukupuoliset, tai sanotaan nyt nätimmin selkeästi binääriset transsukupuoliset, kyllä tietävät mitä heidän kuuluisi olla, kunhan he saavat rauhassa tutkia tunteitaan eikä heitä yritetä lokeroida etenkään auktoriteettihahmojen kuten vanhempien toimesta. Nuorta tulisi kannustaa etsimään itseään ja luoda turvallinen ympäristö oli hän lopulta sitten cis, trans, feminiini, maskuliini, hetero, homo, bi tai aseksuaali (tai pan?)

 

"Olemme vanhempina ja transprosessia läpikäyneinä huolissamme ilmiöstä, joka satuttaa etenkin heikoimmassa asemassa olevia - alaikäisiä, homoseksuaaleja ja mielenterveysongelmista kärsiviä. 

Viime vuosina yhä useampi, jopa 5-10% alaikäisistä, on ilmoittanut olevansa toista sukupuolta kuin mitä heidän kehonsa ja henkilötunnuksensa antaa ymmärtää. Sosiaalinen media ja transasian aktiivinen promotointi on räjäyttänyt erityisesti “transpoikien” lukumäärän kaikissa länsimaissa. Näitä itsensä transdiagnoineita uusheränneitä perheineen hoidetaan “translapsina” väkivaltaisin hoidoin, esim. Ruotsissa mastektomioita tehdään jo 14-vuotiaille ja lapsia huostaanotetaan jos vanhemmat eivät suostu hoitoihin.

Suomen transhoitoprosessi on järkevämpi kuin monessa muussa maassa, ja Suomessa ahdistuneita lapsia ei hoidettukaan trans-asiakkaina vielä 2000-luvun alussa. Silti myös Suomessa suhtaudutaan nyt lasten transsukupuolisuusilmoituksiin hyvin mustavalkoisesti ohjaten perheitä nopeaan sosiaaliseen transformaatioon ja lapsen sukupuolentutkimuksen kautta korjausprosessiin, josta on vaikea perääntyä sosiaalisista ja fysiologisista syistä. Sukupuolenkorjaushoidot ovat kokeellisia, seksuaaliseen kyvykkyyteen, ulkonäköön - ja lisääntymiskykyyn suoraan ja pysyvästi vaikuttavia hoitoja, joiden läpikäyminen traumatisoi. 

Kuka sanoisi lapsille ja nuorille, että he ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat, vaikka eivät sopisi perinteiseen sukupuolimuottiin? Miksi lapsille syötetään uskomusta, että osalla heistä vain aivot ovat omat ja muu kroppa on vaihdettava? Tämä on julmaa ja helposti omaksuttavaa propagandaa, josta joudumme tulevaisuudessa vastaamaan. Rintojen ja kohdunpoisto parikymppisenä ei ole pikkujuttu - katujia löytyy myös Suomesta. Ei anorektikkoakaan tueta laihduttamaan itseään kuoliaaksi."

Okei ihan ensimmäisenä olis kiva tietää mistä lähteestä toi tieto Ruotsin 14-vuotiaista on, tähän ei ollut minkäänlaisia lähdemerkintöjä merkitty enkä löytänyt itse hakemalla mitään tällaista. En osaa ruotsia joten etsiminen on muutenkin vähän vaikeaa sieltä päin mutta suomeksi ja englanniksi en löytänyt paljon muuta kuin juttuja rintasyövästä, alusvaatteita ja viagraa etsimällä aiheeseen liittyvillä sanoilla... Jos olisin hakenut googlella niin tässä voitais vedota mun hakuhistoriaan joka siis ei todellakaan sisällä mitään alusvaatteisiin tai viagraan liittyvää, mutta kun hakukoneenani käytän DuckDuckGo:ta joka tunnetusti ei seuraa hakuhistoriaa niin en oikein tiedä miten edetä tässä tiedonhaussa.. Vitsi ehkä olisi ollut hauskempi jos olisin mies enkä oikeasti tarvitsisi seksikkäitä alusvaatteita ja viagraa mutta toivottavasti joku nyt vähän edes hihitti nolosti lukiessaan ;)

 

Itse asiaan mennen niin väkivallasta puhuminen vapaaehtoisesta ja toivotusta mastektomiasta on aika töykeetä ja ihan turha provo. Mutta mitäpä muuta odottaa kun tissit ja pillut on feministeille jotain mitä pitäisi kaikkien palvoa. Tisseistä olen hieman samaa mieltä, onhan nää nyt ihan mahtavia oikeesti, mut kyllä se nyt vaan on niin ettei ne kovin hyvin sovi (trans)miehille.

Mutta tää sama kaava toistuu koko verkkosivulla, muksuja ei saisi hoitaa vaan kaikkien pitäis kärsiä ja vasta nelikymppisenä kolmen lapsen aikuistumisen jälkeen saa miettiä olisko mahdollisesti trans. Siis ihan oikeesti, kun näitä juttuja lukee niin tämä on se mikä rivien välistä paistaa. Kun ei ole omakohtaista kokemusta niin ei kuunnella oikeasti transsukupuolisia vaan mennään omien kuvitelmien pohjalta kertoon mitä muiden pitäis tehdä. Kuvitellaan että se on niin helppoa. Tietysti, eihän näillä ihmisillä ole mitään käsitystä siitä millaista dysforia on eivätkä he tulekaan tietämään. Eivät he voikaan tietää kun eivät sitä ikinä koe. Kun jotain asiaa ei kykene ymmärtämään, niin siitä pitäisi vaan olla hiljaa. En mäkään tiedä millaista on elää esimerkiksi syövän kanssa, ja vaikka kuinka vierestä seuraisin jonkun syöpätaistelua ja oppisin syövästä sitä sun tätä, en mä silti ikinä voisi tietää miltä se tuntuu itse sitä sairastamatta. Ja koska mä en tiedä, niin mä pidän siitä turpani kiinni enkä mene ohjeistaan että näin ja näin pitäis tehdä. Ei se ole niin vaikeaa olla puuttumatta.

Transhoidoissa ainoa traumatisoiva asia on hoitoon pääsemättömyys. Hoidot tuovat suunnatonta helpotusta meille ja ainoat jotka sitä sanovat traumatisoivaksi on ne joiden ei olisi prosessiin koskaan pitänyt lähteä alunperinkään. Koko hoitoprosessi on yksilön omalla vastuulla ja jokaisen oma valinta. Ei siihen ketään pakoteta. Hoidot eivät traumatisoi ketään kenelle hoidot kuuluvat.

Sitten tämä että nuoren pitäisi kyetä hyväksymään itsensä.. No käykääpä lukemassa tämäk Tikatun juttu ja myös tämä Julmiksenkin juttu aiheesta! Ja sitten on vielä Supilta tämä fiktiivinen mutta äärimmäisen hyvin transnuoren kärsimystä kuvaava juttu!

Ja sitten niistä katujista ja yksilön vastuusta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Agdistis ja Supi.


"VOIKO JURIDINEN SUKUPUOLI OLLA ILMOITUSASIA?

Sukupuoli-identiteetti perustuu ihmisen tunneperäiseen ja subjektiiviseen kokemukseen omasta sukupuolestaan. Sitä ei voida mitata tai arvioida objektiivisesti. Toisin kuin biologinen sukupuoli tai etninen alkuperä se ei perustu materiaaliseen todellisuuteen eikä sitä voida todentaa tieteellisesti.

Uusi translakialoite kuitenkin esittää, että ihmisen juridinen sukupuoli voisi perustua pelkästään ihmisen kokemukseen hänen omasta sukupuoli-identiteetistään. Aloitteessa vaaditaan, että juridisen sukupuolen tulisi olla itsemääräämisoikeuteen perustuva ilmoitusasia. Vaatimus koskee myös alaikäisiä.

[turhaaturhaaturhaatiivistettypois]

Jos juridisesta sukupuolesta tulee ilmoitusasia, vaarana on etenkin tyttöjen ja naisten aseman horjuminen: Se, mitä naiseus tarkalleen ottaen on, tulee vaikeammaksi määritellä, jos naiseus typistetään tunteeksi ja kokemukseksi, jotka ylittävät biologisen todellisuuden. Naiseus voidaan äärimmillään määritellä pelkäksi sosiaaliseksi konstruktioksi, jota kulttuuriset stereotypiat muovaavat. Tyttöä tai naista, joka ei täytä kulttuurin määritteleviä ahtaita sukupuolirooleja, ei tällöin enää ohjata kyseenalaistamaan stereotypioita, vaan sukupuoltaan.

Miten naiseus voisi olla pelkkä tunneperäinen kokemus, kun naiset ovat läpi aikojen kokeneet syrjintää nimenomaan biologisen sukupuolensa vuoksi - eivät sukupuoli-identiteettinsä vuoksi? Tästä esimerkkeinä mm. sukuelinten silpominen, tyttösikiöiden abortointi tai työpaikan menettäminen raskauden vuoksi. Naisten äänioikeutta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa on rajoitettu biologiseen naiseuteen vedoten; mieheksi itsensä kokeneet naiset eivät ole saaneet erioikeuksia.

On syytä olla huolissaan siitä, että jos tätä biologista käsitystä naiseudesta horjutetaan, tämä tulee heijastumaan tyttöjen ja naisten elämään. Yhtenäinen käsitys siitä, mikä nainen on, puolestaan mahdollistaa naisille esimerkiksi turvallisuuden nimissä erotetut alueet kuten pukuhuoneet, turvakodit ja suihkutilat. Biologiseen sukupuolikäsitykseen perustuvat käytännöt ottavat siis huomioon tyttöjen ja naisten turvallisuuden."

[Ja sama paska jatkuu usean kappaleen verran mutta pointti tulee ilmi jo näistäkin]

Tässä päästään siihen toiseen saitin todelliseen pointtiin. Saitti väitteistään huolimatta ei millään muotoa kannusta sukupuolen moninaisuuteen tai vapaaseen ilmaisuun. Saitilla puhutaan paljon sukupuoliroolien löysäämisestä mutta oikeasti halutaan vain pitää transmiehet naisina ja transnaiset miehinä ja mahdollisimman kaukana naisten pukukopeista. Sivuston pointti on jakaa vanhaa kunnon perinteikästä TERFien transfobiaa ja ikiwanhaa väitettä siitä miten transnaiset ovat vain perverssejä ja raiskaajia. Tässä ei myöskään mitenkään mainita kuin sivuheitolla että juttu menee toisinkin päin. Mutta feministin näkökulmasta miehet ovat sovinistisia paskoja jotka pitäisi ampua terveemmän yhteiskunnan saavuttamiseksi joten onko kukaan yllättynyt kun mitenkään ei mainita sitä, miten miehiäkin alistetaan, pahoinpidellään, ahdistellaan seksuaalisesti ja raiskataan naisten toimesta?? Miesten tiloista tulee samalla tavalla turvattomia kuin naistenkin.

Ja entäs miesten asema? Jokainen nainen voi vaan käydä vaihtaan sotunsa ja väittää olevansa mies! Jumalauta jos miehet on feministeistä yhteiskunnan ylivallassa ja saavat parempaa palkkaa ja elämänsä on niin paljon helpompaa niin eikö se ole loogista että tässähän naiset alkavat vaihtaan miehiksi ja horjuttavat sitä miesten asemaa ja miehuuden käsitystä?! Siis oikeesti ajatelkaa nyt vähän...

Ja toiseksi MINÄ olen korkeimman omakätisesti kirjoittanut tästä hallitusohjelman ehdotuksesta!


 

Siinä oli sen sivuston jutut nyt käsiteltynä. Sivuston koko idea pähkinänkuoressa on se, että transprosessiin ei nuoria saa päästää, ja ylipäätään jos olet trans, niin sun pitää elää nelikymppiseks, siittää kolme lasta ja epäonnistua miehenä. Sitten saat ehkä aloittaa prosessin, mutta kato saatana ettet vaan mene lähellekään naisten pukkareita tai vessoja. Ja teitä transmiehiä ei ole olemassa, te olette vain pettureita naiseudelle ja teidän pitää hyväksyä että voitte olla ihan millaisia naisia vaan, kunhan ette yritä olla miehiä.

 

 

Ja te, tämän Kirjon ja Sametin puolustajat:

Ensi kerralla tehkää kotiläksynne. Se, että me blogaajat emme kommentoi yksittäisten TERFien postauksia ja saitteja, ei tarkoita etteikö itse aiheita olisi käsitelty vähintään joka toisen blogaajan toimesta.

Ja nyt, ottakaa TERF-ideologianne,

tunkekaa ne hanuriinne,

JA PAINUKAA VITTUUN MUN BLOGISTA!

-Anshalla ☣